JUORUJA SUOMESTA PERKELE

Jos ajattelette  kuinka paljon ajatttelette juoruista saamanne tiedon mukaan. Ajattelette olevanne pääsemättömissä toisen tai kymmenennen käden jälkeisen tiedon varassa. Kun luette ulkomaalaisia lehtiä, tai suomalaisia lehtiä jotka julkaisevat arkikkeleita ja kuvia suuren maailman julkkiksista, ette mitenkään voi pitää todellisuutta muuna kuin yhä edelleen eteenpäin siirtyvänä tietona, joka on aivan varmasti juorua.

Mutta se jos mikä helpottaa, ettei todellista todellisuutta olekkaan, eikä virallista tietoa.

On vain puhetta, tekstiä ja ihmettelyä.

Tuomitsemista ja kiihottumista.

Mutta olettekos kuullet näitä.

Mikko Niskanen sanoi hänestä tehdyssä dokumentissa Anna-Leena Härköselle, että “jaa-a, sinä oletkin ainoa naispääosanäytelijä, jonka kanssa minä en ole ollut sukupuoliyhteydessä”.

Rauni Molmberg oli kaikkien naispääosa-näyttelijöiden kanssa, ja niin Donnerkin, joka pani koekuvauksissa käyneitäkin, “testimielessä”

Nykyajan naiset, siis ne jotka eivät ole näyttelijöitä, mutta saattaisivat saada elokuvasta “aidon tyypin”-roolin, eivät suostu edes esiintymään uimalassa bikineissä, mutta ovat sitten lehtien palstoilla perse puolipaljaana ja tissit sieltä sun täältä  vilkkuen. Mutta heillä on nykyisen julkisuus-kultturin vuoksi joka kumma kunniakäsitys, että ei heitä ihan vaan livenä nähtäväksi saa riisua, vaikka amerikassa koekuvattavat naiset tunkevat kuvauksiin jo puolialastomina. Itse he sen sijaan saavat pyllistellä “Hymylehden” kuvauksissa tissit paljaana, samoin kuin “Seiskan” tähtityttökuvissa ja Iltalehden “iltatyttö”-kuvissa. Kaikkialla vilkuu nykyään perse.

Älkää hyvät tytöt menkö teettämään itsellenne jättitissejä. Niistä seuraa samanlaiset raskausarvet kuin niillä naisilla on jotka ovat imettäneet. Edessä on vain yhä suuremmat tissit ettei venynyt iho näkyisi, arpisena. Ja lopulta näytätte aivan idiooteilta, joilla kasvaa leuan alla perse.

Ylisuuret tissit eivät ole oikeasti kenenkään mieliteon vuoksi joidenkin niskakipujen ja urheiluhraastuksen esteenä, vaan edellisten, jo liian suurien tissien jälkien paikkausta. Tajutkaa tämä. Ja katsokaa vaikka Rihannaa, joka kävelee rinnat läpinäkyvän puseron alla. Juuri oikean kokoisina hänelle.

Rinanna on seksikäs ja Madonna myös. Eikä kummallakaan ole ylisuuria rintoja. Ottakaa ennemmin mallia heistä kuin Tiina Jylhästä. He ovat maailman tähtiä ja Tiina naispuolisen “Frankensteinin hirviön” näköinen ilman meikkiä.

Ja katsokaa Lena Meriläistä “Kotikadussa”. Hän leikkelytti kasvojaan muutama vuosi sitten ja näyttää nyt varmasti vanhemmalta kuin olisi nyt muutoin, ja ihan kummalta hirviöltä hänkin; silmät syvällä päässä kuin  tsombiella.

Erehtyikö hän Michael Jacksonin “Horror”-videon suhteen niin että treffien loppupuolella pitäsi näyttää silmäkuopat luomettoman tyhjiltä ja muu naama sisään mädäntyneeltä. Perkele Lena.

Millä tavoin Jipun uusi “kohahduttava” style, nyt muka näyttä Madonnalta. Hänhän näytää aivan nunnalta. Birgitta-luostarissako hän aikoo uuden uransa tehdä.

Taidan sitten päräyttää ja näyttää Jippua pari vuotta takaperin otetulta viedeolta. Siellä on Madonna ja itsekehuinen seksin jumalatar samassa henkilössä. Taustalta kuuluva koirieni haukunta saa videoon hyvän tunnelman, Gerberokset siellä louskuttavat tuonelan virran rannalla meidän purjehtiessa Jipun kanssa kohti helvettiä.

Vituttaa tuo Jipun teeskentely ja minun karkoitamiseni Agricolan kirkosta niin paljon että jonain päivänä vielä isken sen videon nettiin. Loppuu sekin leikki. Eikä minua sitten olekkaan vituttanut nämä vuodet turhaan.

Teemu Laajasalo, Agricolan kirkon toiminnanjohtaja oli sitä mieltä että ei ole hyvä minun enää aiheuttaa hänelle ristiritaista tilannetta; Jipun ja minun yhden yön seksisuhteen vuoksi, joka aiheittu Jipulle kaipuun kaikkiin” kaupungin korstoihin”, ja että minun oli hyvä olla erillään siitä yhteisöstä ettei Jippua ahdistaisi, kun hän, omien sanojensa mukaan  ”juuri oltuaan minuun rakastumassa”, muuttuikin ja “halusikin käydä enemmän läpi miehiä”.

Tämä Teemu on samalla liikemies ja vetää akateemiselle tai taloudellisen vointonpyynnin vimmaan pyrkiville preppauskursseja, eikä tahdo millään silloin saada aikaana riittämään myös papin hommaan. Teemu ajoi ainakin ennen isolla Jaguarilla jossa oli vaaleaa nahkaa olevat penkit, eikä suostunut pitämään lainkaan kelloa, koska hänellä ei olut varaa tarpeeksi kalliseen kelloon. Sellaiseen joka maksaa n. 30 000 euroa. Esimerkikswi sellainen kuin Breguet-kello.

Muistaako kukaan mitä Jeesus sanoin Taivasten valtakunnan tulosta. “Aikaa ja paikkaa ei tiedä kukaan, vain Isä yksin ja Poika, joka on hänen ilmoittanut.”

Tuskinpa pappi kelloa tarvitseekaan. Uskoa vain. Se riitää aina oikeaan hetkeen.

Teemu on myös kasvatustieteen tohtori ja tehnyt väitöskirjan pornosta tai tarkemmin masturbaatiosta. Runkkaamisesta.

Hän kun antaisi kaiken maallisen pois, niin hänestä tulisi hyvä munkki. Mutta Teemu ajatteli Jippu-tapauksessa, että minä olen sse maallinen joka pitää antaa pois. Ja niin hengellinen runkkari jäi kirkon sisään.

Olin tässä kaksi viikkoa sitten “Vanhassa kirkossa” kirkkoa johtavan Arto Antturin järjestämässä tilaisuudessa “Matka halki raamatun. Arto on hyvä mies ja  idea hyvä, mutta sillä kertaa iltaa vetänyt pappi olisi pitänyt pieksää. Samoin myös illan vetäjä Junkkaala.

Illan päätteeksi teetilaisuudessa jossa keskuteltiin käsitellystä raamatun kohdasta, nämä molemmat papin mulkut toitottivat yhteen ääneen että  viides käsky, “Älä tapa”. Merkitsee oikeasti; “Älä tee salamurhaa”. Että tappaa siis saa. Ja kuka ? Yhteiskunta.

Mallinen esivalta ei kannna turhaan miekkaa ja saa tappaa. Aivan käsittämätöntä. Haudoin vihaa näitä juippeja vastaaan viikon ajan ja jos olisin tavoitanut jomman kumman niin olisinkin varmasti vetänyt turpaan ja vetänyt tukasta alttarilla olevan ristin äären ja kysynyt, “Eikö Jeesus uhriverellään  lunastanut meidät, voittamalla vielä itse kuolemalla kuoleman”.

En ole koskaan ennen kuullut kirkossa että ihmisen saa tappaa. Eikä Arto Antturikaan seuraavalla kerralla ollut sitä mieltä. Jos kohtaan vielä yhdenkin kirkonmiehen, joka puollustaa yhteikunnan oikeutta tappaa yksilö niin potkin sitä perseelle, varmasti. Kuvaan koko tapahtuman ja panen sen internettiin, jossa tätä kirkonmies saa hokea maailmanlopuun asti, että” ihminen saa tappaa toisen ihmisen”.

Ihmisiähän siihen tappamiseen tarvitaan. Ei yhteiskunta ole mikään olento. Vaikka onkin täynnä sikamaisia sääntöjä, lakeja ja asetuksia. Ja normeja, niin kuin kunnon pappi kerrassaan, ja ahdistunut; ahdistusta täynnä.

Se että papit tekevät uskontoa leivän vuoksi ei ole mitään uutta. Onhan kirkko liikelaitos, jolla on oikeus kerätä myös verovaroja.

Mutta se että uuden näyttelijät. Tämä uusi sukupolvi, joista monet tunnetut ovat tunnetumpia juontajina kuin mistään roolista näyttelijöinä; tämä sakki on  vastenmielistä. Miksi helvetissä he ovat käyneet yhteiskunnalle kalliin teatterikorkeakoulun, päätyäkseen juontamaan kaikenmaailman tv-ohjelmiä.

Eiväthän he ole edes parhaitten juontajien joukossa. Ääni mainoksissa heitä parempia on tusina. Eikä heidän puutteellista puheosaamistaan  voi verratakkaan parhaisiin mainos-ja kanava-ääniin.

Näyttelemisen heikkous teatterissa on alkanut juuri tuosta helpommasta, mainioksista tai niiden äänenä olemisesta. Ja sitten jo väsyttää mennä joka ilta teatterin lavalle huonoa palkaa vastaan.

Tällä tavoin teatterista on kadonnut  intohimo ja osaaminen. Juuri sillä että mainokset ja juontokeikat ovat muka samaa hommaa.

Eli samaa talontyötä se on kyntikö, vai ehtikö hevosta.

Hävetkää perkeleen tunarit. Teidän vikanne on se teattereiden on tehtävä näytelijöille samantekeviä musikaaleja, kun ei heistä suurin osa osaa laulaakaan. Ja sitten siihen palkataan joku oikea laulaja ja näytelijät saavat pieniä sivuosia ja sitten saavat olla sen verran pienissä produktioissa, joiden suhteen on aivan sama miten se menee. Tuleepahan teatterit tarjonneeksi “taidettakin”.

Nyt teatteri on siis viihdettä joka kilpailee samoista katsojista television kanssa ja häviää, ellei kysymys ole musikaalista.

Missä on se teatterin suurin ominaisuus, Arthur Millerin sanoin;”Olla yhteiskunnan omatunto”.

Näyttelijät ovat enemmän julkkiksia kuin näyttelijöitä ja tekevät kaikenlaisia lapsellsia improvisoiti-tehtäviä televisio-ohjelmissa.

Putous on suurinta teatteria Suomessa ja se tulee teeveestä.

Toisenlaisia putouksia edustaa Oskari Katajisto, joka luulee kilpailevansa Santeri KInnusen kanssa siitä kumpi on helsingin kaupunginteatterin Se suuri näyttelijä. Putous on siinä enttä Santeri on intohimoinen ja taitava näyttelijä ja Oskari luulee olevansa tähti. Hän rypee lehtien palstoilla honokuntoisen näköisenä, vyötäröllään tuo kuuluisa “ripulirengas”;nuorella miehellä.

Hänen itserakkautensa ja petollisuutens ihmissuhteissa on pilannut sen vähänkin mikä hänessä oli aitoa. Mulkosimät, jotka seisoivat kuin soossikupit komeron hyllyllä, mutta harhailevat illalla nyt kuin yön  viimeinen hyttynen Oskarin jäädessä ravintolan terassille yksin, vitutustaan pureksimaan..

Jossakin vaiheessa kiiri hirveä huhu että Oskari aikoisi helsingin kaupunginteatterin johtajaksi. Ja mikä siinä, onhan vielä hirveämpi totuus että Kari-Pekka Toivonen on teatterikorkeassa näyttelijäntyön lehtori. Ja juorun mukaan kai se vissiin vääntäytyy Vesa Vierikon jälkeen näyttelijäntyön professoriksi.

Niin karkasi sekin koulu taiteen käsisistä kuin Jasmin Oskarin hikisistä hyppysistä. Mitäs oli koko ajan niin täynnä valhetta että sormenpäistä irtosi Jasminin käsi yhtä helposti kuin oma mulkkukin, aina kun itsetuntoaan yksin ollessaan vahvisti.

On niin valheellinen mies että ei pysty edes runkkaamaan, koska kulli ei usko että ukko on tosissaan. Hänen olemuksensa antaa niin selvän kuvan rutaleesta, että hän valehtelee puhuessaan tottakin.

Samalla tavoin Mikko Leppilampi, jolla on ollut työtä tarjolla vaikka millä mitalla, mutta kaikki muistavat vain nänen kauniit kasvonsa ja silmänsä, mutta eivät mitään mitä hän on sanonut. Voi olla että hän on tyttö. Eikä hänen rooleistaankaan tule mitään mieleen, siksi että hän leuhkii olemuksellaan, sen sijaan että kätkisi sen ja tekisi sen roolin joka siinä on työn alla. Näin venäjällä näytelemistä opetetaan ja actor-studiossa new yorkissa.

Semmosia taiteilijoita suomessa kasvaa teatterin maailmassa, joka asia on sanottava niin että jos meillä olisi teatteria, niin meillä ei olisi Oskaria ja juontajat, mainosäänet, julkkikset Kimi Räikkösen ympärillä, ja baartisjien Casanovat tulisivan ihan toisesta maailmasta.

Santeri Kinnunen on ilon aihe. Itsensä hyväksi harjoittanut ja teatteria ammattinaan intohimoisesti pitänyt mies. Uskon että taivas siunaa häntä.

Teatterikoulun täytyisi ehdottomasti valita uudeksi näytttelijäntyön professoriksi Leea Klemola. Hänen potentiaaliaalinsa ja pesrsoonallinen, kovalla työllä hankittu osaamisensa on ehdotonta. Nainen on maailman huippuja ja olisi rikollista ellei hän siirtäisi näkemystään nuoremmille. Koulu on aivan rapakko tällä hetkellä ja sieltä tuleva aines parhaiten sopivaa vain vanhoihin Speden elokuviin.

Leea kykenisi palauttamaan arvoon teatterin ja saisi esitykset yleisöä täyteen. Sillä hänellä rakkaus teatteriin, intohimo esityksen aikaansaamiseen sellaisena jota ei ennen ole nähty tai koettu. Leea on Turkan kokoinen teatterin uudistaja ja voimakas, hyvän tahtoinen nainen. Älkää heran tähden sivuttako tätä mahdollisuuta.

Auta Taivas tässä asiassa.

Huomisiin.